2. maalis, 2018

Aramean opetuksia Roomalaiset luvut 6-10

Aramean käännösten yksittäisiin jakeisiin liittyviä lisätietoja, mitkä elävöittävät kirjoituksia ja auttavat ymmärtämään niitä paremmin.

 

* Sen tähden, mitä sanoisin? Tulisiko kieriä synnissä, että se siunaus enentyisi? – Room.6:1

(Pyöriä, kieriä, oksentaa. Synnissä ”jatkaminen” on mahdollinen käännösvaihtoehto, mutta itse laittaisin silloin 2Tim.2:15 ym. mukaan נקוו֖ן. Siis viimeisen alefin tilalle vav ainakin. Pyöriä ja oksentaa, sopiikin paremmin asiayhteyteen.)

 

* Ei näin! Sillä ne, jotka ovat synnille kuolleet, kuinka taas siinä eläisivät? – Room.6:2

(Kreikassa ja suomessa ”sillä me, jotka kuolleet”, olisi arameassa xxxxx. Näitä eroja on nyt jo niin paljon, että tässä vaiheessa en tiedä muuta varmaa kuin, että tämä ei ole kreikasta käännetty, eikä kreikka tästä. Teksti voi olla käännetty arameasta latinan kielelle, ja siitä vasta kreikkaan. Roomassa käytettiin latinaa, ei kreikkaa, vaikka nykyaikamme teologit sanovatkin muuta, mutta arkeologia todistaa latinan puolesta, myös muualla imperiumin alueella, esim. Efesossa)

 

* Vai ettekö tiedä, että ne, jotka ovat kastetut Jeshuassa, Messiaassa, ovat hänen kuolemansa kautta kastettuja? Meidän on haudattu hänen kanssaan kasteessa kuolemalle, että samoin, kuin nostettiin Jeshua, Messias, kuolleista, isänsä kirkkaudessa, siten meidänkin tulisi siinä uudessa elämässä vaeltaa. – Room.6:3-4

(Vaeltaminen on yksikkömuoto. Kieliopillisesti oikea olisi xxxxx. Ajatus arameassa on se, että vaeltaisimme yhdessä ja yksimielisinä, niin, että se näyttää muillekin, kuin olisimme yhtä. Teksti jatkuu selittäen juuri tuon sanavalinnan!)

 

* Sillä jos me olemme kuin yhtenä, istutetut hänen kanssaan hänen kuolemansa kaltaisuudessa, siten myös kuin hänen nousemuksessaan, mekin tulemme olemaan. – Room.6:5

(Voi olla myös ”paikalleen asetetut”. Natsav, asettaa paikalleen, netsav, istuttaa viinipuu. Suomen ja aramean lauserakenteen eron tähden suomalaisessa loppu vähän pidempi.)

 

* Sillä me tiedämme, että se vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että se synnin ruumis tuhottaisiin, ettei se taas palvelisi syntiä. 7 Sillä sellainen, joka on kuollut, hänellä on vapautus synnistä. – Room.6:6-7

(Kreikka menee jakeen lopussa taas aivan eri tavalla ja eri sanoilla.)

 

* Sillä joka kuoli synnille, hän kerta kaikkiaan kuoli, ja joka elää, hän on Jumalaa varten.Siten myös te ajatelkaa teidän sielujanne, te, jotka olette kuolleet synnille, ja olette elävät Jumalalle, meidän Herramme Jeshuan, Messiaan kautta. Sen tähden, älköön synti hallitko kuninkaana teidän kuolleessa ruumiissanne, että ikään kuin olisitte kuuliaisia sen himoille. – Room.6:10-12

(”Kuin” puuttuu kreikasta. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, sitä sanaa ei tässäkään olisi.)

 

* Ettekö tiedä, että kenelle te valmistatte sielunne, hänelle te olette kuuliaiset tekemään työtä. Hänen omia työntekijöitään te olette, hänen, jota kuulette, joko synnille tai puhtauden kuuliaisuudelle. – Room.6:16

(Suomalainen lisää ”kuolemaksi”, mutta se puuttuu suurimmasta osasta kreikankin teksteistä.)

 

* Mutta valmistakaa se Jumalalle, jotka ennen olitte synnin työntekijöitä, ja sydämestä antautuneet sen opetuksen kaltaisuudelle, jotka olitte sille antautuneet. – Room.6:17

(Koko jaejakso puhuu valmistamisesta, mutta verbin voi lukea ”hyväksi” vaihtamalla vokaalit, ja kreikan teksti menee sen mukaan, puhuen kiittämisestä.)

 

* Sillä kun te olitte synnin työntekijöitä, te olitte puhtaudesta vapautetut. Ja mitä hedelmää teillä silloin oli? Sellaista, jota te häpeätte tänään, sillä sen loppu on kuolemaa. – Room.6:20-21

(Kreikka sanoo ”nyt häpeätte”, eli ”sen päivän, tänään” tilalla pitäisi olla xxxxx, jos teksti olisi kreikasta käännetty.)

 

* Ja nyt te olette synnistä vapautetut, ja te olette Jumalan työntekijät; teidän hedelmänne on pyhää, jonka loppu on iankaikkinen elämä! – Room.6:22

(Kreikassa hedelmä on pyhitys. Se olisi arameassa vähän pidempi sana; xxxxx)

 

* Sen tähden, mitä sanomme? Kirjoitettu sana on syntiä? Ei näin, vaan sitä syntiä ei olisi opittu muuten kuin sen sanan kautta, sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei sana sanoisi, että ”älä himoitse”. Ja tämän käskyn kautta havaittiin siinä synti ja minussa tuli täydelliseksi saakka kaikki himo. Sillä se synnin sana oli kuollutta. – Room.7:7-8

(Synnin jälkeinen sana eltha on myös alttarin päällä oleva polttouhri. Sanavalinta tarkoituksella.)

 

* Mutta minä elin aluksi ilman sitä sanaa; kun se ikään kuin käsky tuli, synti sai elää, ja minä kuolin. Ja se elämän käsky havaittiinkin olevan minulle kuolemaksi. – Room.7:9-10

(Pukdana dchaia on aramean tekstien sanonta, elämän käsky. ”Valitse siis elämä!” (5Moos.30:19). Elämä on monikko, pitää sisällään elämän täällä ja tulevassa maailmassa.)

 

* Sen tähden, oliko se hyvyys minulle kuolemaksi? Ei näin, vaan että se synti olisi näkyvä, että se synti sen hyvyyden kautta teki minussa kuoleman täydelliseksi, että runsaasti se synti syyllistäisi, käskyn kautta. – Room.7:13

(Kreikassa syyllistämisen tilalla on tuomitseminen.)

 

* Sillä me tunnemme, että se sana on hengen, mutta minä, minä olen lihan, ja myyty synnille. Sillä sitä, mitä minä harjoitan, minä en tunne, enkä minä tee sitä, mitä minä tahdon, vaan sitä, mitä minä vihaan, sitä minä teen. Ja jos minä teen sitä, mitä minä en tahdo, minä todistan siitä sanasta, että se on kaunis. – Room.7:14-16

(Kreikassa on todistamisen tilalla symfemi, sana, jota ei ole muualla. ”Olla samaa mieltä” sanasta selitettynä. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, myös kaunis, safiir, tilalla olisi hyvä, tov.)

 

* Sen tähden, minä havaitsen, että se sana rauhoittaa ajatuksiani, että tahdon, että tekisin hyvää, koska se pahuus on lähellä minua. Sillä minä iloitsen Jumalan kirjoitetussa sanassa, sisäisessä miehessä. Mutta minä näen minun jäsenissäni toisen sanan, joka taistelee ajatusteni sanaa vastaan, ja saa minua vangituksi sille synnin sanalle, joka on minun jäsenissäni. – Room.7:21-23

(Ajatus tulee sanasta רעי, kun paimen ruokkii lampaitaan. Etymologisesti siis se merkitsee sitä, millä olemme ruokkineet omaa mieltämme. Taistelu tässä on lähitaistelua, kerub-sanajuurella.)

 

* Ei siis ole syyllisyyttä niille, jotka eivät vaella lihan kautta Jeshuassa, Messiaassa. – Room.8:1

(KR38 kirjoittaa kadotustuomiosta ja jättää lihassa vaeltamisen pois. Syytös, syyllisyys voi kyllä kääntää tuomioksi, koska sana on juridinen termi, tavallaan armo, chen, on sanan vastakohta. Mutta jos kadotustuomion tapaisesta olisi kyse, jakeessa olisi dina-tuomio. Kreikan tekstit menevät jakeessa kirkkohistoriallisista syistä hyvin eri tavoilla, lyhyimmässä muodossa jae antaa kuulijalle ajatuksen, että kirkon jäsenyys riittää tuomion välttämiseen.)

 

* Sillä ne, jotka lihassa ovat, ovat lihan ruokkimia, ja ne, jotka hengen ovat, ovat hengen ruokkimia. Sillä lihan mieli on se kuolema, ja hengen mieli on elämä ja rauha. – Room.8:5-6

(Aramean sanaleikkiä ajatuksella, ”millä sinä itseäsi ravitset?”)

 

* Ja jos hänen henkensä, joka nostatti meidän Herramme Jeshuan, Messiaan, kuolleista, asustaa teissä, hän, joka nostatti Jeshuan, Messiaan, kuolleista, on myös teidän ruumiinne siitä kuolemasta tekevä eläviksi, sen hänen henkensä tähden, joka teissä asustaa. Nyt, veljeni, me emme ole lihalle velkaa, että lihassa tulisi vaeltaa. – Room.8:11-12

(Kreikassa viimeinen sana ”elää”. Aramean נהַלֵך tilalla pitäisi olla נחא. Käytännössä lukuero on tässäkin mahdoton, kreikan ja aramean välissä on oltava joku muu kieli.)

 

* Sillä jos te hengen kautta elätte, te tulette siihen kuolettamiseen. Ja jos te olette hengen kautta kuolettaneet ruumiin tottumukset, te elätte. – Room.8:13

(Tottumus tulee sanasta kiero.)

 

* Sillä ne, joita Jumalan hengen kautta johdatetaan, nämä ovat Jumalan lapsia. – Room.8:14

(Voi tietysti olla myös ”hengessä”. Mutta se puuttuu kreikasta. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, kolmen ensimmäisen sanan tilalla olisi xxxxx. Ja johdatetussa ei olisi mem-tav alussa.)

 

* Sillä te ette saaneet orjuuden henkeä, taas pelätäksenne, vaan te saitte lapseksi asettamisen hengen, jonka kautta me huudamme, ”isä, meidän isämme!” – Room.8:15

(Aramea tuo taivaallisen Isän lähemmäksi kuin kreikka, ”meidän isämme”. Sama kuin maran, meidän Herramme, pitkin kirjoituksia.)

 

* Sillä koko luomakunta odottaa ja toivoo sitä Jumalan lasten ilmestymistä. Sillä luomakunta on tehty alamaiseksi turhuudelle, ei hänen tahdossaan, vaan hänen tähtensä, joka sen alisti, sitä toivoa varten. Että myös se luomakunta vapautettaisiin turmeluksen orjuudesta, Jumalan lasten kirkkauden vapauden kautta. Sillä me tunnemme, että koko luomakunta huokailee, ja on synnytystuskissa, siihen päivään saakka. – Room.8:19-22

(Kreikka käyttää ”kärsiä yhdessä” – sanavalintaa, jota ei muualla UT kirjoituksissa ole, siksi suomalaisessakin on ”yhdessä”.)

 

* Eikä yksin nämä, vaan myös me, joissa on se hengen johtajuus, mekin huokailemme sieluissamme, ja odotamme sitä lapseksi asettamista ja meidän ruumiidemme lunastusta. – Room.8:23

(Resh on pää. Henki pääasemassa elämässämme. Siitähän koko luku kertoo.)

 

* Koska siinä toivossa me elämme. Mutta se toivo, joka on nähtävä, ei ole toivo, sillä jos me näemme, mitä me odotamme? – Room.8:24

(Kreikka menee taas pelastuksen mukaan, aramea tuo jakeen konkreettisemmalle tasolle. Samoin jakeen persoonamuodot menevät vähän eri tavalla.)

 

* Mutta jos me toivomme sellaista, mikä ei ole nähtävää, me odotamme kärsivällisyydessä. Siten myös se henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä emme me tiedä, minkä mukaan täytyy rukoilla, mutta se henki rukoilee meidän puolestamme sanattoman huokauksen kautta. – Room.8:25-26

(”Kuin” puuttuu kreikasta ja muuttaa jakeen ajatusta jonkin verran. Sen voisi kääntää myös, ”mitä ikään kuin täytyy rukoilla”.)

 

* Mutta joka tutkii sydämet, hän tuntee, mikä on se hengen ajatus, että hän rukoilee Jumalan tahdon mukaan, pyhien puolesta. Mutta me tiedämme, että niitä, jotka Jumalaa rakastavat, autetaan kaikissa asioissa hyvyydelle, niitä, jotka hän on asettanut eteensä olemaan kutsuttuja. Ja hän tuntee, ketkä ovat hänen edessään, ja hän on muotoillut heitä hänen poikansa kuvan kaltaisuuden kautta, että hän olisi monien veljien esikoinen. – Room.8:27-29

(Esikoisten siunaukset ovat merkittävässä asemassa Paavalin saamassa rabbiinisessa koulutuksessa, ja niillä on myös paljon eskatologista merkitystä. Mielikuva on kokonaan rabbiininen termi, mutta esiintyy muutaman kerran targumeissakin. Eräällä tavalla sanaan sisältyy kestävyys, sana tsur on varsinaisesti rantakallio, myös Tyyro - kaupungin nimi –Tyyro on kreikkaa ja Tsur on hebreassa, arameassa, hieroglyfeissä ja nuolenpääteksteissä.)

 

* Mutta ne, jotka ovat siinä edessä, hän muotoili, ja hän kutsui heidät. Ja ne, jotka hän kutsui, hän puhdisti, ja jotka hän puhdisti, heidät hän kirkasti. – Room.8:30

(Jae on jatkoa edelliseen, eikä ajatus ole arameassa monimutkainen ”edeltä määrääminen”.)

 

* Sen tähden, mitä sanoisimme? Jos Jumala näin on meidän puolellamme, kuka on meitä vastaan? Ja jos hän ei omaa poikaansa säälinyt, vaan antoi hänet meidän kaikkien puolesta, kuinka hän ei antaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssaan? Kuka vastustaa Jumalan valittuja? Jumala on puhtaaksi tekijä. – Room.8:31-33

(”Joka vanhurskauttaa” olisi arameassa דזַדֵק֑ . Viimeisen sanan ensimmäisen kirjaimen tilalle dalet.)

 

* Kuka on syyttäjä? Messias kuoli ja nousi, ja on Jumalan oikealla puolella, ja hän rukoilee meidän puolestamme. Kuka erottaisi minut siitä Messiaan rakkaudesta? Ahdistus vai vankeus, vai vaino vai nälkä, vai alastomuus vai vaara vai miekka? – Room.8:34-35

(Vaara on kindynos. Kreikassa sama sana, sitä ei käytetä muualla kuin tässä, Ps.116:3 ja 4Makk.13:15 sekä eräässä laajennetussa versiossa kreikan Esterin kirjasta, 4:17. Toisin sanoen, ”tuonelan vaarat”. Sana ei ole kreikkaa, eikä arameaa, vaan johdettu hebrean tuomiosta, diin. Kreikassa jae alkaa ”erottaa meidät”. ”Kuka voi ”ajatus on joko kääntäjän lisäys suomalaisessa, tai väärin ajateltu ruotsin ”skulle”.)

 

* Niin kuin kirjoitettu on, että ”sinun tähtesi, koko päivän meitä kuoletetaan, ja meitä pidettiin kuin teuraslampaina”. – Room.8:36

(Peshitta Psalmi 44:23 (Codex Syro-Hexaplaris Ambrosianus, Lee 1816) menee lainauksen mukaan sanatarkasti muuten, mutta kuolettamisen tilalla on normaali tappaminen.)

 

* Vaan näiden kaikkien kautta me voitamme, hänen kätensä kautta, joka meitä rakasti. – Room.8:37

(Kautta, בּיַד on sanatarkasti ”kädessään, käden kautta”. Seemiläinen sanonta.)

 

* Sillä minä olen varma, ettei kuolema eikä elämä, eikä enkelit eikä käskyvallat, eikä voimat eikä tämänhetkiset, eikä tulevat, eikä korkeus eikä syvyys, eikä mikään toinen luotu pysty erottamaan minua siitä Jumalan rakkaudesta, joka on meidän Herrassamme Jeshuassa, Messiaassa. – Room.8:38-39

(Voisi ajatella, että Paavali esittää uutta oppia kutsuessaan syvyyttä luoduksi, vaikka 1Moos.1:2 sanoo tätä vastaan. Mutta targumeissa, Qumranin teksteissä ja yleensä se syvyys on תהומא. Tahuma. Tässä käytetty syvyys on ”syvä laakso” sekä konkreettisesti, että kuvainnollisesti.)

 

* Totuutta minä sanon, Messiaan kautta, enkä valehtele, ja minun ajatukseni todistaa siinä pyhässä hengessä minulle; Että minulla on valtava heikkous ja murhe, joka ei taukoa minun sydämestäni; Sillä minä olen ollut rukouksessa, että minä olisin olemuksessani tuhottu pois Messiaasta, niiden minun veljieni ja sukulaisteni puolesta, jotka ovat lihassa, – Room.9:1-3

(Rabbiininen termi tuhoutumisesta. Sanasta, ja juuri tästä jakeesta tulee kreikkaan myöhemmin käyttöön otettu kharma, ”Jumalan kiroama”. Alunperin sana on merkinnyt kalaverkkoon joutumista.)

 

* jotka ovat ne Israelin lapset, sillä heitä varten oli lapseksi asettaminen, ja kirkkaus ja liitot, ja kirjoitettu sana ja palvelutyö siinä, ja lupaukset, – Room.9:4

(Kreikka laittaa sanassa palvelemisen sijaan yleisen Jumalanpalveluksen. Kreikan teksteistä p46, B, D ja G puhuvat liitosta yksikössä, vaikka Abraham, Mooses, Daavid ja Nooa saivat jokainen liiton.)

 

* Ja ne isät, ja heistä tuli minulle näkyväksi Messias, lihassa, joka on Jumala yli kaiken, hänelle ylistykset ja siunaukset, aina ja iankaikkisesti, amen! – Room.9:5

(Siunaukset puuttuvat kreikasta. Aramea puhuu nyt suoraan jumaluutta kyseenalaistaville.)

 

* Sillä se lupauksen sana on tämä, että tässä samassa ajassa minä tulen, ja Saaralla on oleva poika. Eikä ainoastaan tämä, vaan myös Rebekka, kun oli yhtä isämme Ishak’n kanssa, hänellä oli se yhteys. Ennen kuin syntyisivät hänen lapsensa, harjoittaisivatko he hyvää vai pahaa, tuli edeltä tunnetuksi Jumalan valitsema, että se pysyisi – ei tekojen kautta, vaan hänen kauttaan, joka kutsui. – Room.9:9-11

(Kreikka käyttää hyvin lievää sanaa pahasta, mutta jakeessa kokonaisuutena on huomattavasti lukueroja, ja esim. bysantin tekstissä on normaalin tällaisen pahuuden vastine, κακός)

 

* Sillä sanottu on, että ”vanhempi on oleva työntekijä nuoremmalle”. Niin kuin kirjoitettu on, että ”Jakobia minä rakastin, ja Esauta minä inhosin”. – Room.9:12-13

(Vihaaminen on liian jyrkkä käännös, sille on eri sana. Rakastaminen tässä sanamuodossa on myös armahtamista ja ystävänä olemista.Joh.15:15 sama ajatus.)

 

* Sen tähden, kuka sinä oletkaan, oi ihminen? Sinä saat antaa vastauksen Jumalalle, että sanooko valmistettu hänelle, joka sen valmisti, että ”miksi sinä tällä tavalla minut valmistit?” Vai eikö valajalla ole luvallista tehdä siitä taikinasta, yksi astia kunniaa varten ja yksi astia häpeää varten? – Room.9:20-21

(Kreikka käyttää käskyvaltaa, jolloin luvallisen perässä pitäisi olla vielä נא, josta muuten sana ”sulttaani” tulee. Sana, että joku asia on luvallista tai ei, oli todella yleisessä käytössä näiden kirjeiden kirjoittamisen aikaan.)

 

* Mutta jos Jumala tahtoo, että osoittaisi vihansa, ja tekisi tunnetuksi voimansa, hän olisi tuonut pitkämielisyytensä paljoudessa vihaa niille vihan astioille, jotka ovat täydelliset kadotusta varten. Ja hänen armonsa tulvii niiden armon astioiden ylle, jotka olivat valmistetut Jumalalle, sitä kirkkautta varten. – Room.9:22-23

(Kreikan jakeessa ei ole Jumalaa, vaan edeltä määrääminen. Predestinaatio on tullut Jumalan tilalle? Suomalaisessa on laupeus armon sijasta, joka taas arameassa olisi דחס. Jae yleensäkin näyttää menevän muissa kielissä aivan eri tavalla kuin tässä.)

 

* Ja niin kuin se, mitä hän, Ishaia, sanoi edeltä, että ”jos ei sotajoukkojen Herra olisi jättänyt meille selviytyneitä, me olisimme Sadom’n ja Amorra’n kaltaiset”. – Room.9:29

(Tsevaoth on yleensä sotajoukot, itse kääntäisin tahtoa, tseva-sanasta ”hänen tahtonsa tekijöiksi” tjsp.)

 

* Sillä se, mitä se kirjoitettu sana odottaa, on hän, Messias, puhtaudeksi jokaiselle, joka uskoo. – Room.10:4

(Kreikassa ”päämäärä, loppu”. Aramean sana tulee auringon nousun odotuksesta.)

 

* Sillä siten Moshe kirjoitti siitä puhtaudesta, joka on sanassa, että ”joka nämä tekee, on niiden kautta elävä”. – Room.10:5

(KR38 on ”täyttää” ilmeisesti perinteisen teologian mukaan, mutta kreikan sanavalinta on tekemistä. Vanhassa bibliassa sana on paremmin, ”tekee”.)

 

* Mutta se puhtaus, joka sanoo, ettet sillä tavalla sanoisi sydämessäsi, että ”kuka on noussut taivaisiin, ja laittanut Messiaan alas?” Ja kuka laskeutui tuonelan syvyyteen, ja nosti Messiaan kuolleista? Vaan mitä se sanoo? ”Se vastaus on lähellä sinun suutasi ja sydäntäsi”, tämä on se uskollisuuden sana, jota me julistamme! – Room.10:6-8

(Kreikassa ”suussasi ja sydämessäsi”, olisi arameassa xxxxx. Samoin vastauksen tilalla on rema-sana, osassa käsikirjoituksista grafe, kirjoitus.)

 

* Ja jos sinun suussasi on kiitos, meidän Herramme Jeshuan kautta, ja sydämessäsi uskot, että Jumala nosti hänet kuolleista, tulet elämään. Sillä sydän, joka uskoo häneen, puhdistuu, ja suu, joka tunnustaa häntä, on elävä. Sillä se kirjoitus sanoo, että jokainen, joka uskoo häneen, ei joudu häpeään. Eikä tässä ole erotusta, ei juutalaista eikä aramealaista, sillä hän, Herra on yksi, runsas heille kaikille joka asiassa, niillä, jotka häntä kutsuvat. – Room.10:9-12

(Suomalaisessa ”rikas antaja”, sana kyllä tarkoittaa rikasta ja runsasta, mutta jakeen ajatus ei varsinaisesti liity antamiseen, vaan siihen, että Herra kuuluu jokaiselle.)

 

* Sillä jokainen, joka on kutsuva Herran nimeä, on oleva elävä. – Room.10:13

(Suomalainen kirjoittaa usein ”huutamisesta”, mutta siitä ei tässäkään ole kyse.)

 

* Sen tähden, kuinka he kutsuisivat sellaista, johon eivät usko, tai kuinka uskoisivat häneen, elleivät kuule, tai kuinka he kuulisivat ilman julistajaa? Tai kuinka voisi julistaa, jos ei lähetettäisi, niin kuin kirjoitettu on, että ”miten suloiset ovatkaan rauhan toivottajan ja hyvyyden toivottajan jalat!” – Room.10:14-15

(Lainaus on sanatarkasti aramean peshitta Jesaja 52:7, ei mistään muusta raamatun versiosta.)

 

* Vaan eivät he kaikki olleet kuuliaisia sille evankeliumin toivolle, sillä Ishaia sanoo, ”minun Herrani, kuka uskoo meidän ääntämme?” – Room.10:16

(”Se toivo” puuttuu kreikasta. Sevartha, ”toivon sanoma” on myös evankeliumi arameassa.)

 

* Se uskollisuus on siis siitä korvin kuulemisesta, ja se korvin kuuleminen on Jumalan sanasta. – Room.10:17

(Korvat puuttuvat kreikasta. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, niitä ei olisi tässäkään. Suuri osa kreikan teksteistä sanoo ”Kristuksen sana”, mutta Bysantti ja 6 muuta menee Jumalan sanan mukaan.)

 

* Vaan minä sanon, että eivätkö he ole kuulleet, ”ja katso, heidän äänensä lähti kaikkeen maahan, ja heidän sanansa maailman ääriin”. – Room.10:18

(Taas muuten sanatarkka lainaus peshitta psalmeista, 19:5, mutta meidän aikaamme säilyneissä käsikirjoituksissa äänen tilalla on ”toivon sanomansa, evankeliuminsa”, xxxxx)

 

* Vaan minä sanon, että eikö Israel tiennyt Moshe’n edessä, sanoessaan tällä tavalla, ”minä saan teidät intohimoisiksi kansan kautta, joka ei ole kansa, ja sen kansan kautta, joka ei tottele, teidät vihastutetaan”. – Room.10:19

(Intohimo, kiivaus on avioliittotermi tässä ja muuallakin. Lainaus ei mene yhdenkään tunnetun tekstin mukaan, targum ”Onkelos” on kuitenkin lähimpänä.)

 

Roomalaiset luvut 6-10 kokonaan täältä  https://ut-arameasta.blogspot.fi/2017/07/roomalaiset-luvut-6-10.html